Heräsin tänään kolmelta, vähän sen jälkeen kun poikaystävä oli tullut nukkumaan. Tai todennäköisesti heräsin siihen. Päätin avata blogin tänne koska entiseni meni kiinni (pitkä tarina), mutta blogin lataaminen vei yhtään valehtelematta kaksi tuntia. En tiedä mikä siinä on... Ja ulkoasujen valintaan ei pääse, sieltä tulee database error :P Tein odotellessa muita juttuja, tuli melkein flow-tila kirjoittamiseen - vaikka enhän minä sen suurempia kirjoittele (enää) kuin virtuaalihevosten hoitotarinoita. Mutta jotenkin olen riippuvainen niiden palautteesta, jota on helpompi haalia ala-asteikäisiltä (voi vittu mikä meriitti) kuin niiltä harvemmilta jo teini-iässä olevilta tallinpitäjiltä. Aina kuitenkin, kun saan tarinan julkaistua, tulee hyvä olo. Tallien pitäminen itsessään on myös valtavan hienoa. Huomenna täytän 28 ja yhdellä talleistani on kisat.

Niin, syy siihen miksi olen virkeänä hereillä tähän aikaan, on tyypillisesti sunnuntai. Meidän piti mennä ilmaiskonserttiin katsomaan Pelle Miljoonaa, mutta ei jaksettu liikkua kotoa, minäkin nukuin ensin kymmeneen, sitten yhdestä kolmeen, ja illalla puoli yhteentoista asti, minkä jälkeen meninkin kunnolla nukkumaan. Sunnuntait on meille molemmille aina tuskaa, ne ei tunnu loppuvan koskaan.

Nyt juon halvinta hanapakkauspunaviiniä, kuten aamulla on tapana. Alkoholi ensin. Juon punkunkin kylmänä, en voi sietää lämmintä viiniä.

Huomenna on mentävä taas terapiaan, ihmettelemään mitä oikein sanoisi, ja pelkäämään kuollakseen että se terapeutti sanoo jotain mikä rikkoo minut taas.

Viimeksi kun olin psykiatrilla, se sanoi että minun diagnooseihin vaihdetaan alkoholin väärinkäytön tilalle alkoholiriippuvuus. No jo oli aikakin! Kahdesti katkolla olleena en todellakaan pidä sitä enää pelkkänä väärinkäyttönä vaan aitona alkoholismina.

Taidan mennä takaisin hoitotarinan kirjoittamisen pariin. Niitäkin on niin paljon rästissä.