Argh... heräsin tähän aikaan ja aamukasilta on labrat, joten en saa syödä enkä juoda. Tai saan, lasin vettä. Koitan saada sen riittämään aamuun asti. Mulla kun lääkkeet kuivattaa suuta ihan tolkuttomasti, niin yleensä juon koko ajan jotain (enkä tarkoita tällä nyt alkoholia vaikka juon sitäkin koko ajan).

Ne ottaa taas maksa-arvot, että nähdään paljonko haittaa mä olen ryyppäämiselläni onnistunut tekemään. Tähän asti ne on olleet normaalit. Sitten verensokeri kun suvussa on aikuisiän diabetesta, sekä verenkuva mistä en tiedä mikä se on. Ja kai ne siihen lähetteeseen on parit huumetestitkin lätkäisseet.

Eilen itkin vieroitusoireissani, kun piti päivä olla ilman alkoholia ennen tätä. Tiedän kyllä mitä siitä tulee kun pääsen kotiin sieltä - vedän viinaa kaksin käsin kunnes joko tipahdan tai saan jonkun hysteriakohtauksen. Ensimmäinen vaihtoehto houkuttelee huomattavasti enemmän.

Jano... haluaisin vissyä. Vaikka palelen kyllä ilman kylmää juomaakin tarpeeksi, olen taas käärinyt sairaalan aamutakin tähän satiini- ja velourvaatteideni päälle.

Kirjoitin eilen pitkän sähköpostiviestin terapeutille, olin silloin niin lääketokkurassa etten meinannut muistaa koko asiaa. Toivottavasti se auttaa jotain johonkin suuntaan. Kun lääkärillä käydessäni tahtoo aika aina loppua kesken vaikka se on täysi tunti - ja terapiassa istun mitään puhumatta 45 minuuttia joka tiistai (mikä muuten maksaa kaupungille 65 euroa/kerta). No on kai se nyt helpompi puhua kun esitetään kysymyksiä ja niiden jatkokysymyksiä, kuin yrittää improvisoida jotain kun toinen kysyy korkeintaan "mitäs mietit?".

Huokaus. Yritän kirjoittaa jotain muuta.

On auttamattomasti tullut syksy. Tänään heräsin ja luulin että on yö, kun oli niin pimeää, mutta kello olikin yli kuusi. Onneksi jonkinlainen sisäinen herätyskello toimii.

Eilen sain koneeseeni virushyökkäyksen, tai niin luulin - mutta se olikin jonkun virustorjuntaohjelman myyntihuijaus. Viruksia ei koneen omilla torjuntaohjelmilla löytynyt, jäljelle jäi vain tuo haittaohjelma, josta kyllä ei ole muuta vahinkoa kuin että se on helvetin ärsyttävä. Läiskii bokseja tuonne alakulmaan jatkuvasti.

Yö meni krampatessa; menin myöhään nukkumaankin sillä sain puolenyön aikaan inspiraation värjätä hiukset, joten nyt en ole nukkunut paljonkaan. Ei silti väsytä. Hiukset ovat nyt pinkin sijasta violetit. Odotan aamuvaloa että saan otettua kuvan Facebookiin ladattavaksi.

Aamuisin olut maistuu aina ihmeen hyvälle. Vasta iltapäivästä tulee se vaihe jolloin alkaa tökkimään. Mutta nyt on punkkuakin kolme litraa, sekä rommilikööripullo. Menee siis mukavasti.

Olin eilen lääkärillä ja piti mennä senjälkeen terapiaan, mutta menin odotteluaikana baariin yhdelle ja senjälkeen sedät tarjosivat, niin jäi sekin terapiakerta käymättä. Sitten löysin ihanan farkkuminihameen ja tuhlasin siihen kympin.

Uutta virtuaalitallia on nyt tehty urakalla. Siitä tulee suuritöinen, mutta toivottavasti saamme senverran hoitajia että se on sen arvoista. Mainostin eilen varmaan 40 eri paikassa. Tänään pitäisi jatkaa hommaa... Ja tottakai kouluttaa niitä omia hevosia. Taitaa olla aika ryhtyä toimeen.

Sivusto jolla varsinainen blogini on, ei ole vieläkään auennut, joten kirjoittelen yhä tänne. Tämä päivä on ollut fyysistä kipua ja pahoinvointia, palelua ja ennenkaikkea massiivista ahdistusta. Nyt helpottaa kun kuuntelen musiikkia ja juon olutta. Tänään iski taas se kuuluisa alkoholistin pakko; kun ei enää halua juoda, mutta on vain pakko. Nyt olut menee jo alas ja parantaa oloa.

Katseltiin poikaystävän kanssa Lostia tänään, mutta en siihenkään pystynyt keskittymään oloni takia. Olen soittanut loputtomiin sitä euroviisuvoittajabiisiä ja katsellut sitä youtubesta. Jotakin piristystä sentään. Nyt soi Bonnie Tylerin Total Eclipse Of The Heart.

Manic Street Preachersin uusi levy on iskenyt ja lujaa. Kuten aina, biisejä on alkuun todella vaikea erottaa toisistaan. Mietittiin tuossa yhtenä unettomana yönä MSP:n lukuisia levyjä ja yritettiin löytää niiden joukosta joku, jossa soundit eivät olisi koko levyn ajan samanlaiset, mutta tultiin siihen tulokseen että kaikki levyt ovat olleet siinä mielessä aika hyvin temaattisia kokonaisuuksia.

Lisää olutta.

Yritin taas kerran kirjoittaa tarinaa samasta aiheesta. Eri muotoisia alkuja sille alkaa olla jo lähemmäs kymmenen. Mutta tämän aloitin hiukan eri tavalla. Ajattelin että voisin nyt jatkaa sitä. Ahdistus on tässä senverran helpottanut juodessa.

Olen isän luona pikkukylässä missä asuimme koko perhe 10 vuotta ennenkuin vanhemmat erosivat. Olin niin kiitollinen päästessäni äidin mukana pois. Täällä koin koko sen koulukiusaamishelvetin mikä teki minusta vielä paljon sairaamman kuin millaiseksi olisin muutoin persoonallisuushäiriöisenä kasvanut.

Kyseessä on tällä kertaa tehosienestysreissu, joten kylälle ei tarvitse mennä. Siitä syystä poikaystäväkin jäi kotiin, ja yöllä oli yksinäistä nukkua. Heräsin kolmen ja neljän välillä hirvitävään tuskatilaan, ja oli pakko ottaa pari tennaria että olo rauhoittui ja sain nukuttua. Mistä lie vieroitusoire, kun lääkkeet on otettu vähän miten sattuu ainakin viikon ja muita käytetty luvatta.

Olen tosiaan ollut viikon tätä ennen pehmeässä puoliunitilassa, kuin pumpuliin kiedottuna, ei aivan tässä maailmassa, pelkkää tramadolia kuluttava unissakävelijä. Ja kun perjantaiaamuna kotiudun, aion palata siihen tilaan ja häivyttää kaiken mikä vainoaa minua nyt kun olen pakosta selvin päin jopa ilman alkoholia. Tiedossa on vielä vajaa viikko pumpulissa ennenkuin pillerit loppuvat. Sitten vaihdan taas alkoholiin ja yritän selvitä vieroitusoireista.

Juon loputtomiin kahvia, täällä kun on ihmekahvikone joka jauhaa pavut valmiiksi erikseen jokaista kuppia varten. Normaalisti en kahviin juuri koske, se sekoittaa päätäni liikaa ja laittaa tärisemään. Jostakin syystä paljon käyttämäni kofeiinitabletit eivät tee samaa efektiä.

Olisi kirjoitettavaa kuten olisi puhuttavaa terapiassa, mutta en kirjoita niitä asioita yhtään sen enempää kuin puhun niitä terapeutille. Jos sitä ei enää koskaan mainitse ja sen kieltää ja sitä lakkaa ajattelemasta, niin se lakkaa olemasta, eikö niin?

Taas hereillä. Tai olen ollut jo kauan, mutta pelasin farmvillea facebookissa. Lääkäri on lomalla ensi torstaihin enkä saa lääkkeitäni, joten 600mg:n sijaan yritän sinnitellä 250mg:llä. Olo on epätasaisempi kieltämättä. Ahdistaa enemmän, asioita on vaikeampi tehdä. Enkä nuku. Nukun päivällä. Eilen nukuttiin puoli viiteen.

Nyt kun koulut on alkaneet, niin ärsyttää kun virtuaalitalleja ei päivitetä. Tekee tarinoiden kirjoittamisen hyvin  hankalaksi. Eilinen introtarinani luettiin puoleen väliin ja siihen se jäi. Mutta sille on jokatapauksessa kirjoitettava jatkoa, kisat on liian pian, pitää treenata. Mutta tarvitsisin rahaa, varusteisiin!

Hain keskiviikkona viiniä ja rommilikööriä. Niillä yritän pärjätä tiistaihin asti, jonka jälkeen en tarvitse alkoholia. Voi luoja että väsyttää. Haen toisen lasin punaviiniä ja koitan aloittaa kirjoittamisen.